Ei voi avata tiedostoa submenu.txt

Vappuateria panimoravintola Huvilassa

Hyvien olut-ruokaravintoloiden lista ei Suomessa ole järin pitkä. Korkean profiilin ruokaravintoloita on tähän saakka ollut vain Turun Hermanni ja Suomenlinnan panimoravintola. Reilun ruokaisaa makkaralinjaa edustavat Tampereella Plevna, Turussa Koulu ja Helsingissä Kappelin kellari, jossa tosin ei enää ole omaa olutpanimoa.

Vapun alla 2002 Savonlinnassa avasi ovensa panimoravintola Huvila aivan kauppatoria vastapäätä. Rantaterassilta aukeaa häikäisevä näköala Olavinlinnan suuntaan ja aurinkoisella säällä maisemaa voi unohtua ihailemaan aperitiivioluen ääreen pitkäksikin aikaa.

Vuoden 2001 aikana pienpanimoiden perustamisbuumi kääntyi laskuun, eikä uusia panimoita enää perustettu. Päinvastoin, viimeisen vuoden aikana niitä on enimmäkseen lakkautettu. Panimotoiminta ei anna anteeksi virheitä; laatuongelmat pysyvät asiakkaiden muistissa pitkään. Uusilta yrittäjiltä vaaditaankin tarkkaa otetta alusta saakka.

Panimoravintola Huvila on remontoitu kauniiseen 1900-luvun alun puuhuvilaan, joka on historiansa aikana ehtinyt toimia kuumesairaalana ja B-mielisairaalana, josta se paikallisten suussa vielä muistetaan. Remontissa piti huomioida talon historia ja museoviraston määräykset, mutta lopputuloksessa näkyykin alkuperäinen klassinen tyyli. Baari, ravintolasali ja panimo saatiin mahtumaan sopuisasti saman katon alle. Panimolaitteet on ostettu saarijärveläisen Palvasalmen panimon konkurssipesästä, jota täydennettiin vielä brittiläisillä käymistankeilla.

Bitteristä portterin kautta Joutseneen

Savonlinnalaiset ovat jo löytäneet uuden panimoravintolansa. Vappuaamun terassiasiakkaat nauttivat panimomestari Tuomas Markkulan suunnittelemia talon kahta olutta jo aamupäivästä alkaen. Aprikoosin värinen bitter (4,1 %) on englantilaistyyppisen rapeasti humaloitu (30 EBU), tuoksusta löytyy greippiä ja persikkaa. Tukeva vaalea mallaspohja kuorruttuu heleän hedelmäiseksi ja kääntyy jälkimaussa katkeraksi.

Talon toinen olut on nimetty portteriksi (5,5 %), mutta tyyliltään se on lähempänä irlantilaista stoutia. Samaan viittaa mallaspohjakin, jossa suklaamaltaan ja karamellimaltaan seurana on myös paahdettua ohraa. Portterin hienovarainen tuoksu ei paljasta maun täyteläistä suklaisuutta, jota täydentää raikas katkero (35 EBU). Pehmeä maltaisuus hiveli maistajaansa, eikä kummastakaan oluesta löytynyt valmistusvirheitä. Kesäksi on tulossa vielä yhtä, bitteriä vaaleampaa ja kevyemmin humaloitua terassille sopivaa Joutsenta.

Omien ja muiden oluiden lisäksi ravintolassa on tarjolla kohtuullisen hyvä viinivalikoima. Omat oluet kuitenkin tarjoavat riittävän ruokajuoman useimpien ruokien kanssa. Vain kalan kanssa olisi tehnyt mieli jotakin vehnäistä. Olutruokailijalle annetut juomasuositukset olisivatkin sopineet menun reunalle ohjeeksi.

Huvilasta olutruokien aatelia

Ravintolarakennuksen arvokasta historiaa mukaillen ruokalistan tyyliksi on valittu uusklassismi. Keittiömestari Juha Virolaisen mukaan listan ideana ei ole tarjota laajaa valikoimaa kaikkea, vaan korostaa kotimaisia kaudelle ominaisia raaka-aineita. Lista uusiutuu vielä kaksi kertaa kesän aikana, jotta satokaudet saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Syksyllä on luvassa enemmän sieniä. Luonnollisesti myös paikallisuus näkyy menussa savolaisten muikkujen monipuolisella käytöllä.

Alkuruoaksi valittuun muikkufrittiin vol-au-vent (8,70 eur) bitteri sopi erinomaisesti, portteri peitti herkkiä makuja liiaksi. Annoksen erikoisuus oli tummalla oluella maustettu kuullotettu punasipulihilloke, joka sekä tuoksui että maistui taivaalliselta. Konjakkikermalla aateloidun jokirapukeiton (6,40 eur) ravut nostettiin keittoon viisaasti vasta hetkeä ennen nauttimista, jotteivat ravut sitkistyisi. Keiton suolaisuutta tasoitti parhaiten Huvilan bitteri. Kylmäsavustetun poronpaistin (8,20 eur) savuisuudelle talon portteri antoi tukea, vaikka savuolut olisikin ehkä toiminut vielä paremmin.

Alkuruokien hinnat eivät olleet halpoja, mutta oli pakko myöntää annokset hintojensa väärtiksi. Pöytäseurueen alkuruoat nostivat odotukset erittäin korkealle: Hermannin asema Suomen parhaana olut-ruokaravintolana on vakavasti uhattuna. Lisää omaa leimaa ravintolaan tuovat tyylikkäät omat astiat. Yksi ravintolan perustajista, panimomestari Markku Pulliainen, on toiminut paikkakunnalla pitkään savenvalajana ja tuntee käsityöläisyrittäjän arkea myös sitä kautta.

Myös pääruoissa haluttiin kokeilla olutta ruoan valmistusaineena. Panimomestarin leivän (12 eur) humalainen sienikastike peittyi huomaamattomiin paksun, vaikka sinänsä maukkaan, juustokuorrutuksen alle. Leivän sitkeä porsaanleike tosin sietikin peittyä. Sen sijaan Emmental-härän (18,40 eur) maukas porter-kastike lunasti paikkansa suomalaisen olutkeittiön aatelissa. Upean annoksen maltaisuus ja humalaisuus kävivät rakentavaa vuoropuhelua kelvollisen kotimaisen sisäfileen kanssa. Lihan kypsyysastetta meiltä ei kysytty ja pihvi paistettiinkin mediumia hieman kypsemmäksi, mikä ei välttämättä kaikkia miellytä. Pihlajanmarjamarinoitujen metsäkauriinselysten (21,20 eur) hienoisen kuivakkuuden pelasti pekoniin kääriminen, jonka rasvaisuuden taas taittoi raikas marjarelishi. Liharuokien juomaksi sopi parhaiten portteri.

Listalla on muistettu myös kasvissyöjiä yhden alku- ja yhden pääruoan verran. Alkuruoka mozzarellaterriini ja salaattisinfonia (7,90 eur) jäi maistamatta, mutta vuohenjuustolla kuorrutetuissa paahdetuissa kasviksissa (11,60 eur) oli sekä hyviä että huonompia puolia. Kesäkurpitsa oli paahdettu kauniin väriseksi ja maistuvaksi, mutta pieneksi kuutioidut paistetut porkkanat ja mustajuuret muistuttivat enemmän pyttipannua. Juustoissa ja meloneissa oli jouduttu antamaan periksi tuontituotteille, vaikka vuohenjuusto kieltämättä kruunasi hienosti kesäkurpitsan.

Jälkiruoista kokeilimme omena-mantelipaistosta (6 eur), jonka kanssa toimi täydellisesti listalta löytynyt 18-vuotias Berneroyn calvados. Itse paistos oli pehmeän kuohkea, hivenen liian pullava ja omenat nahkeita, mutta annoksen rommisiirappi ja vaniljavaahto pelastivat paljon. Vappumenulistalla vieraillut sachertorttu oli pikemminkin kreemitäytteinen suklaakakku, mutta minttukastikkeineen erittäin maukas. Huvilan portteri on suklaakakun täydellinen kavaljeeri.

Väsyneille vieraille peti ja puuro

Ravintolapäällikkö Jussi Hukkanen tutustutti meidät myös talon yläkerran majoitustiloihin, joissa toimii B&B-tyyppinen "peti ja puuro"-majoitus. Yöpyminen kahden hengen huoneessa maksaa aamiaisineen 110 euroa, missä on reippaasti maisemalisää. Hotellihinnan voi kuitenkin perustella lyhyellä kiipeämismatkalla pikkutunneilla alakerran baarin sulkeuduttua.

Avajaisviikon tunnelma antoi jo varsin onnistuneen vaikutelman, vaikka sisustus ei ollutkaan vielä valmis ja sisätilojen kova akustiikka nosti välillä äänentason korkeaksi. Onneksi sitä ei sentään yritetty peittää kovaäänisellä musiikilla. Jatkossa sisustus myös pehmentää akustiikkaa parantaen ruokarauhaa.

Panimoravintola Huvila (Puistokatu 4, Savonlinna), p.(015) 555 0555. Auki toukokuussa ma-to 16-01, pe-la 14-02 su 12-00 tai sopimuksen mukaan, kesäkuusta alkaen joka päivä 12-03. http://www.savonniemi.com

Juha Tretjakov /  3.5.2002

© Copyright 2001-2002 Perinteisen Oluen Seura ry.